lauantai 8. toukokuuta 2010

Renkaita ja ärräpäitä

Se ois sit toukokuu. Ja äitienpäivä. Ei tule tänäkään vuonna aamukahvia sänkyyn tai mitään muutakaan. Onkohan tää jonkin sortin salaliitto, että aina sattuu miehen työt just tähän aikaan.. :D Mut kyllä minua on muistettu. Poika oli hoidossa tehnyt hienon kukkataulun ja sainpa mie orvokinkin. Sitä ei tosin vielä ole ulos raaskinut laittaa, kun torstainakin tuli vielä lunta sen verran, että sai maan valkeeksi.. Ehkä ens viikolla.. Ainakin säätiedotus lupailis ettei olis yöpakkasia.

Kesärenkaat sain vaihdettua autoon muutamien ärräpäiden saattelemana. Olisin niin halunnut laittaa nuo toiset renkaan, mutta ei passannu vanteet.. Olisivat olleet paremman kuin nuo mitkä nyt laitoin. Noh, kyllä niilläkin ajelee ja vois sit vaikka ens kesäksi toiset laitattaa noille vanteille.

Hyvällä tuurilla miehellä loppuu nyt tälle viikonlopulle työt, vaan sitä en tiedä, että milloin kotiin asti pääsee. Toivottavasti mahdollisimman pian. Ei ainakaan heti maanantaina ole tulossa, käy hakemassa nimittäin itselleen tatskan.. Kuulemma hieman hirvittää, ei tosin operaatio itsessään vaan se kone oli pitänyt enemmän ääntä kuin oli kuvitellut. Itselläkin haluttas ottaa joku kuva nahkaan, mutta kun ei tiedä että mitä taikka minne. Hankalapa se silloin on lähteä mitään ottamaan.

Pää tuli tuuletettua oikein kunnolla, vaikka keli ei paras mahdollinen ollutkaan, mutta seura sitä vastoin oli. :D Vapunpäivänä olo oli tietenkin mitä mainioin. :P Jos hieman valehdellaan. Sitä en vain ymmärrä, että mikä hemmetti minussa viehättää keski-ikäisiä miehiä. Jälleen kerran liimautui yksi kylkeen, eikä millään meinannut tajuta, ettei seura kiinnosta. Outoa porukkaa..

Tässä pohtinut, pitäisikö tehdä poikkeus ja käydä saunomassa jo nyt ja lähteä sitten pienelle ilta-ajelulle ja kutsua itsensä jonnekin kylään.. Olisihan se mukavaa varmaan joo.. Tietäis vaan, että minne lähtee... :D

Ensi viikolla on kyllä aika huima viikko. Vain kolme päivää kurssia ja peräti neljän päivän vapaa, kiitos helatorstain. Toivottavasti mies olisi jo sitten kotona, toivottavasti..

Mutta niin, näihin kuviin ja näihin tunnelmiin. Palataan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti